Talvi saa tulla

Tässä vielä ihan ykköslempihuivini, jo aiemmin mainitsemastani Debbie Blissin Palomasta. Tämän voisi tehdä useammastakin herkkuväristä. Ihana lanka!

Langin Donegal on hyvä uusi löytö Kerästä. Aloitin ensin pipoa yksinkertaisesta langasta, mutta suht tehokas kutomistyylini ei sopinut siihen, vaan lanka katkeili helposti. Niinpä vaihdoin mallia ja tein kaksinkertaisesta langasta Tiinan Muita ihania-pipon. Tuplalangasta huolimatta piposta tuli mukavan kevyt ja se laskeutuu takaa kauniisti.

Yksi tämän talven hittipipoista lienee samaisen Tiinan superhelppo pipo. Tein nämä kaksinkertaisesta Extra Merinosta lapsille. Tytön pipo on tehty Tiinan ohjeen mukaan ja pojan pipo siitä ideoiden. Siitä tuli vahingossa hiukan pohjanmaalaistyylinen, mutta kelvatkoon. 

Tein myös itselleni samaisen piparireunaisen mallin keltamustana, mutta se jatkoi matkaa mummun päässä. Mullahan on nyt tuo Donegal-pipo.

Yhtenä kurjana, harmaana ja väsyneenä aamuna astelin kohti kaupungin keskustaa. 

Pysähdyin suojatien liikennevaloihin ja katsoin maahan.

Olipa onnistunut asfaltin lohkeama.

Syksyllä

Noloa kuinka pitkä tauko on ollut kirjoittamisessa. Sekä kamera että läppäri ovat olleet minulle kurjia, toivotaan nyt parempaa yhteistyötä. 

Alla hetkiä meidän syksystä.

Loppukesä ja alkusyksy oli sadonkorjuun aikaa. Omenoita vietiin ämpärikaupalla mehuasemalle ja nyt on pakastin pullollaan maailman parasta mehua.

Ette usko kuinka makeita jättiläisporkkanoita mökillä kasvaa! 

 Kukkakaalin kanssa ei mennyt niin hyvin. Tässä suurin, läpimitaltaan noin 5cm. 

Paras tapa aloittaa syksyinen aamu on Amurin helmen aamiainen. Sieltä lähtee matkaan yleensä myös vastaleivottua leipää, joista ehdoton suosikkini on perunarieska.

Sitten on virtaa juosta.

Valon taikaa-tapahtuma järjestettiin lokakuun loppupuolella Särkänniemessä. Tällaisia tapahtumia minä haluan lisää vuoden pimeimpään aikaan. Onneksi meillä on myös Valoviikot. 

Osallistuin Kerässä Anu Harkin Luovan neulonnan kurssille. Sepä olikin rentouttava ja silmiä avaava kokemus. Suosittelen kaikille jos osuu kohdalle! 

(Siellä neuvottiin olemaan pingottamatta ja sitä neuvoa noudatan mieluusti. Tosin tarkoitettiin henkistä puolta, joten minun on ehkä pakko pingottaa nuo kaksi villatakkia joku ilta.)

Kesken on tällä hetkellä seitsemän neuletyötä ja kaksi ommeltavaa. Melko vähän.  

 

Olen pitkästä aikaa innostunut ompelemaan. 

Tässä syntymäpäivälahjaksi annettu villasekoitekankainen mekkonen, mikä innosti ompelemaan myös itselleni. 

Mutta nyt on tulossa talvi, vaikka harmaata ja märkää vielä onkin. 

Lempilankani huiviin on ehdottomasti Debbie Blissin Paloma, pehmein ja ihanin ikinä, 60% baby alpakkaa ja 40% merinoa. 

Kotoliving-lehdestä nappasin helpon ja kivan ohjeen. Minulla meni kyllä kaksi iltaa, mutta tein välillä joulukortteja.

Sain juuri valmiiksi myös lovikkalapaset keltaisesta Kelosta.

Ohje löytyy Novitan sivuilta.

Oli todella nopeat tehdä, keksin kokeilla voiko yhden tumpun kutoa tunnissa ja kyllähän sen voi. 57 minuuttia meni, tosin langat jäi päättelemättä ja kirjailu tekemättä, mutta söinkin välillä suklaata.

Keskeneräisenä odottelee tyttären huivi Rowanin Tumblesta, jota ostin Kerän osastolta viikonlopun Kädentaidot-messuilta.

Lanka on kuin pumpulia, 90% alpakkaa ja 10% puuvillaa.

Ihania joulunodotuspäiviä kaikille!