Yhtenä kauniina aamupäivänä ajeltiin miehen kanssa käymään mökillä. Mies lähti verkkoja laskemaan ja minä jäin ihmettelemään aurinkoa sekä tulevaa trampoliinin paikkaa. Kannoin vähän puitakin.
Leppäkerttu odottelee jo lapsia mökkeilemään.
Pyörivä kivi ei sammaloidu, mutta käyttämättömät tikkaat kyllä.
Valkovuokot järven rannalla.
Kaivonvartija
Polkupyöräaarre, kunnostetaan kunhan joku ehtisi. Siinä on...
takana alkuperäinen puuvanne...
satulassa kuohkea jousitus...
melko hyväkuntoinen etukumi...
ja tämä kaunotar on valmistettu Turussa.
Kasvimaa odottaa viljelijää. (tulee muuten melkoinen määrä luomua loppukesästä..)
Tätä minä kaipaan niin kovasti.
Ja ettei tärkein unohtuisi, se trampoliini tulee näille nurkille.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti